Meidän Heidi kirjoitti minulle pitkän kirjeen unelmiensa sisustusprojektista, joka oli inspiroiva, yllätyksellinen ja mikä parasta- synnytti elinikäisen ystävyyden.
” Hänellä oli niin hymyilevät kasvot, että sai minutkin heti hymyilemään. Joistakin ihmisistä hymy vain tarttuu.” Heidi kertoi, että naisasiakas oli etsimässä uuteen mökkiinsä pintamateriaaleja, materiaalien kartoittaminen aloitettiin kylpyhuoneen seinäkaakeleista. ”Ajattelin hetken verran minkälaista alkaisin esittelemään hänelle? Se on uskomatonta, kuinka paljon sitä kerkeää ajatella ja analysoida parissa sekunnissa…”
Heidi oli pannut merkille, että asiakas oli erittäin tyylitietoinen, yksityiskohtia myöten. ”Miten hän olikin saanut kaikki asusteidensa kuviot ja sävyt niin hienosti mätsäämään.. joillakin on vaan siihen taitoa!” Heidi yritti lukea asiakasta, mutta huomasi, että se ei ollutkaan niin helppoa. ”Olin esitellyt, esitellyt ja jälleen esitellyt vääränlaisia tai -sävyisiä laattoja, Apua! mitä tämä asiakas halusi??” Lopulta Heidi sai selville, että nainen haki ”jotain erilaista, tyylikästä, vaaleaa ja ajatonta”.
Heidi oli omien sanojensa mukaan niin positiivisesti sokaistunut naisen värikkäistä vaatteista, ettei osannut ensimmäisenä ehdottaa vaaleaa värimaailmaa. ”Myönnettäköön, oppimista oli vielä ja paljon!” Mutta sitten: ”Käteeni sattui just oikea seinälaatta, jonka perusteella me lähdettiin kehittelemään pesutilojen ilmettä”. Lopulta päädyimme vaaleaan, kimaltavaan peruslaattaan, jota tehostettiin tummalla kukka/ornamentti-kuviolla ja sitä kehystämään valittiin hopea helminauha. Lattiaan valittiin eläväinen, tummahko laatta. ” Yes!! Olin selvinnyt ensimmäisestä huoneesta ja saanut asiakkaan hyväksynnän, tämä tuntui hienolta!”
He sopivat, että asiakas tuo seuraavalle tapaamiselle pohjakuvat mökistä mukaansa, jotta Heidi voi laskea laattojen määrät ja piirtää kuvat mökin kylpyhuoneesta. ”Ja näissähän voi tulla esille jotain, mihin pitää keksiä pieniä kommervenkkejä, joita tulee usein esiin mökeissä, kun tilat ovat pienet.” Vastaukseksi Heidi sai, että ”ei se mökki niin pieni ole…”
Yllätys oli melkoinen, kun Heidi sai käsiinsä “mökin” piirustukset, mutta siitä lisää seuraavassa osassa..